Brittiläinen päivälehti ”The Guardian” teki uraauurtavan päätöksen toukokuussa 2019: se ilmoitti, että se käyttää jatkossa teksteissään termiä ”climate emergency” (ilmastohätä) termin ”climate change” (ilmastonmuutos) sijaan. Se halusi pukea paremmin sanoiksi tämän kehityksen todellisen vakavuuden eikä enää vähätellä seurausten laajuutta. Tavoitteena oli antaa suurempaa painoarvoa tällaisille termeille ja kuvauksille, jotta ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota niihin liittyviin ongelmiin – joita me nyt joudumme kohtaamaan.
Median tapaan myös yritykset ovat nykyään tärkeä äänitorvi ja roolimalli sosiaalisia tai ympäristöasioita koskevan tietoisuuden lisäämisessä. Tähän kuuluu myös se, että tehdään selväksi, miten tärkeää on nopeuttaa energiasiirtymää sekä edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja liikkuvuuden muutosta. Yritykset ovat osa yhteiskuntaa, ja sen osana niiden on myös täytettävä velvollisuutensa vastaavalla tavalla.
Lataaminen työpaikalla
Latausinfrastruktuurin saatavuus on ratkaisevan tärkeää sähköisen liikkuvuuden kehittymisen ja sähköautoihin siirtymisen kannalta. Vain jos autoilijat voivat olla varmoja siitä, että latausmahdollisuuksia on saatavilla, he ovat valmiita luopumaan kokonaan polttomoottoriajoneuvoista. Latausaseman ei kuitenkaan ole pakko olla käytettävissä kotona. Auton lataamiseen voidaan käyttää myös siirrettäviä laitteita, julkisia latausasemia tai DC-latureita, jotka voivat osoittautua polttomoottorista luopumisen liikkeelle panevaksi voimaksi.
Latausasemien saatavuus työpaikalla voi kuitenkin olla ratkaiseva tekijä, joka kallistaa vaakakupin sähköauton ostamisen eduksi. Tämä koskee erityisesti suuria kaupunkeja, joissa monilla asukkailla on rajalliset mahdollisuudet käyttää energialähteitä.
Loppujen lopuksi työpaikka on oman kotimme lisäksi se paikka, jossa vietämme suurimman osan ajastamme ja jonne pysäköimme automme tuntikausiksi – miksi emme siis käyttäisi tätä aikaa hyväksi? Jos auton voi ladata helposti ja kätevästi työaikana päivällä – eli noin kahdeksan tuntia päivässä – sitä ei tarvitse ladata enää kotona yön yli.
”Ekologinen kaksoisvaikutus”
Fraunhofer-instituutin (Saksan luonnonsuojeluliiton, Naturschutzbund Deutschland e.V.:n, toimeksiannosta) tekemän tutkimuksen mukaan lataaminen työpaikalla voi lisäksi auttaa säästämään hiilidioksidia, etenkin jos energia on peräisin uusiutuvista lähteistä. Esimerkiksi aurinkosähkömoduulien avulla latausinfrastruktuuriin voidaan syöttää energiaa työaikana eli silloin, kun aurinkoenergiaa tuotetaan eniten. Tällä tavalla voidaan saavuttaa ”ekologinen kaksoisvaikutus”: Työntekijöille tarjotaan kestävä liikkumismuoto, ja käytettävä energia on peräisin vihreästä lähteestä.
Me Juicella olemme tietoisia siitä, että sähköinen liikkuvuus on paljon muutakin kuin pelkkää pakokaasupäästöjen välttämistä. Kestävä liikkuvuus on ymmärrettävä kokonaisvaltaisena konseptina – aina sähköntuotannosta latausinfrastruktuuriin ja autoon asti. Hyvä esimerkki tästä on hiljattain perustettu Juice Power AG, jonka tarjoamista eduista voivat nyt nauttia kaikki työntekijät Juicen pääkonttorin pysäköintipaikalla. Jokainen sähköauto voidaan ladata maksutta ja reaaliaikaisesti yrityksen pääkonttorin pysäköintipaikalla vesivoimalla tuotetulla sähköllä riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen vai yksityisauto. Tässä mielessä Juice latausratkaisujen asiantuntijana toimii hyvänä esimerkkinä.
Niiden yritysten lisäksi, jotka ovat toimintansa puitteissa yhteydessä sähköisen liikkuvuuden alaan, myös kaikkien muiden yritysten on toimialasta riippumatta kannettava vastuunsa muutoksen edistäjänä. Sitoutuminen kestävämpään ja tehokkaampaan liikkuvuusmalliin koskee kaikkia.
Sosiaalinen etu ympäristön hyödyksi
Mutta onko latausinfrastruktuurin tarjoamisesta hyötyä myös yritykselle itselleen? Ehdottomasti kyllä. Mahdollisuus ladata ajoneuvo työaikana on tärkeä sosiaalinen etu työntekijöille. On tärkeää muistaa, että elämme työnantajien sitoutumisen (Employer Engagement) aikakautta. Yritykset pyrkivät entistä enemmän olemaan vahva ja kiinnostava työnantajabrändi houkutellakseen päteviä ammattilaisia ja ennen kaikkea pitääkseen heidät. Tätä varten heidän tarjottava muutakin kuin pelkkä palkka kuun lopussa. Kyse on niin kutsutusta ”emotionaalisesta palkasta”. Työntekijöiden on voitava samaistua yritykseen, ja he ovat luonnollisesti myös kiinnostuneita luomaan itselleen henkilökohtaisesti parhaat työ- ja elinolot.
Noin vuonna 1810 yrittäjä Robert Owen, jota pidetään osuustoiminnallisuuden isänä, alkoi muotoilla teoriaansa, jonka mukaan työntekijöiden suorituskyky oli suoraan yhteydessä heidän elinolosuhteisiinsa. Yksittäiset käsitteet saattavat olla vanhentuneita, mutta perusidea pätee edelleenkin: Työntekijöiden tuottavuus on suoraan verrannollinen heidän työ- ja yksityiselämänsä laatuun.
Tarjoamalla työntekijöillemme latausmahdollisuuden heidän työpaikallaan emme ainoastaan tarjoa heille todellista etua, vaan myös edistämme kestävää liikkumismallia ja aidosti puhtaan energian käyttöä. Tämä on loistava tilaisuus laajentaa sähköistä liikkuvuutta toimistosta maailmalle.