Kuinka luotettava valmistajien ilmoittamat toimintamatkat ovat ja vastaavatko ne tosiaan arkikäyttöä?
Sähköautojen sähkönkulutuksen mittaamiseen on käytetty vuodesta 2017 alkaen kevyiden ajoneuvojen vakioitu testausmenetelmää WLTP (Worldwide harmonized Light vehicles Test Procedure). Mittaus suoritetaan koepenkissä laboratorio-olosuhteissa. Testauksessa simuloidaan todellisuutta vastaavaa ajamista.
WLTP korvasi aiemman NEDC-menetelmän (New European Driving Cycle), jonka EU otti käyttöön vuonna 1992. NEDC ei ollut kovinkaan käytännönläheinen ja tuotti simulaatiossa kulutusarvoja, jotka poikkesivat merkittävästi sähköautojen arkikäytöstä.
Testiparametrien yhteenveto:
NEDC | WLTP | |
Lämpötila koekammiossa | 20–30 °C | 23 °C |
Matkan pituus | on 11 km | 23 km |
Syklin kesto | 20 min. | 30 min. |
Syklin ominaisuudet | Kaksi vaihetta: 13 minuuttia simuloitua kaupunkiajoa, 7 minuuttia maantieajoa | neljä vaihetta: low (enintään 60 km/h), medium (enintään80 km/h), high (enintään 100 km/h) ja extra high (yli 130 km/h) |
Keskinopeus | noin 33 km/h | 47 km/h |
Kaupunkiajon aikaosuus | 25 % | 13 % |
Enimmäisnopeus | 120 km/h | yli 130 km/h |
WLTP:ssä otetaan lisäksi huomioon mm. seuraavat parametrit:
- Lisävarusteet: Nämä vaikuttavat kokonaispainoon.
- Kokonaispaino: Mitä painavampi auto on, sitä enemmän energiaa se tarvitsee kiihtyäkseen.
- Aerodynamiikka: Mitä virtaviivaisempi auto on, sitä vähemmän se kuluttaa.
- Vierintävastus: Mitä kapeammat ja suuremmat renkaat ovat, sitä pienempi on vierintävastus ja sitä pidempi on toimintamatka
- Rengaspaine: Jos se on alhainen, tarvitaan enemmän energiaa.
Nämä mahdollistavat eri ajoneuvomallien helpon vertailemisen.
Euroopan vuoden 2021 suosituimpien sähköautojen WLTP-toimintamatkat
Automalli | WLTP-toimintamatka [km] |
Tesla Model 3 | 510–626 |
VW ID.3 | 330–550 |
Renault Zoe | 175–300 |
VW ID.4 | 479–525 |
Kia Niro | 312–485 |
Fiat 500e | 298–320 |
Hyundai Kona | 305–484 |
Skoda Enyaq | 340–510 |
Peugeot e-208 | 280–340 |
VW e-Up! | 134 |
Kuljettajien erilaisia ajotyylejä – yksi kiihdyttää usein voimakkaasti, toinen ajaa mieluummin tasaisesti – ei kuitenkaan voi jäljentää tyydyttävästi vakioidussa testausmenettelyssä. Yksilöllisen ajotavan lisäksi arjessa vaikuttaa muitakin tekijöitä, kuten ilmastoinnin ja penkinlämmittimen käyttö, talteenottoteho ja ulkolämpötila. Yhteenveto:
- Ajotyyli: Useat kiihdytykset, nopeat liikkeellelähdöt ja voimakkaat jarrutukset lyhentävät toimintamatkaa.
- Ilmastointi: Jäähdytys ja lämmitys lyhentävät toimintamatkaa.
- Nopeus: Jatkuvasti suurella nopeudella ajaminen lyhentää toimintamatkaa samoin kuin jatkuva nopeudenvaihtelu.
- Sää: Ilmastoinnin käyttö – jäähdyttämiseen ja lämmittämiseen – lyhentää toimintamatkaa samoin kuin penkinlämmittimen käyttö.
- Akun heikkeneminen: Aika ja jokainen lataus- ja tyhjennyskerta heikentävät akun kapasiteettia ja lyhentävät siten suurinta mahdollista toimintamatkaa. Akun käyttöikää voi kuitenkin pidentää oikeanlaisella hoidolla.
Näiden seikkojen vuoksi myös WLTP-arvot voivat poiketa arkikäytöstä. WLTP tuottaa tästä huolimatta parempia likiarvoja kuin vanha NEDC.