Tämä argumentti otetaan usein esille sähköistämiseen liittyvissä keskusteluissa, mutta vain harvat osaavat selittää sen. Se on kovin uuvuttavaa kaikille, jotka ovat paremmin perillä asiasta. Henkien taisto sellaisen ihmisen kanssa, joka on varustautunut Esson baarin suosituimmilla argumenteilla, on rasittavaa – poikkeuksetta. Käytetäänpä sitä yksinkertaisesti pienessä selvitystyössä.

Luvut yhdellä silmäyksellä

• Harvinaiset maametallit: Ovatko ne edes harvinaisia?
• Kuinka montaa harvinaista maametallia on akuissa?
• Entä mikä on koboltin tilanne?
• Yhteenveto

Harvinaiset maametallit: Ovatko ne edes harvinaisia?

Harvinaisiin maametalleihin kuuluu yhteensä 17 alkuainetta.

Juuri kukaan ei kuitenkaan tiedä, että ne eivät edes ole harvinaisia. Ristiriitainen nimi on perua vielä näiden alkuaineiden löytämisen ajoilta, koska niitä löydettiin useimmiten harvinaisista mineraaleista.

Kuinka harvinaista harvinainen sitten on? Vastaus on valaiseva: Jopa lyijy ja kupari (joka on läsnä kaikessa elektroniikassa) ovat maanuoressa harvinaisempia kuin esimerkiksi ”harvinainen maametalli” neodyymi.

Kullan harvinaisuudesta kerrotaan jo lastensaduissa. Siitä huolimatta se ei lukeudu harvinaisiin maametalleihin, vaikka sitä löytyy vähemmän kuin harvinaisinta harvinaisista maametalleista eli tuliumia.

*Harvinaisia maametalleja ovat skandium, yttrium, lantaani, gadolinium, cerium, terbium, praseodyymi, dysprosium, neodyymi, holmium, prometium, erbium, samarium, tulium, europium, ytterbium ja lutetium.

Kuinka montaa harvinaista maametallia on akuissa?

Tarkalleen ottaen: 0 %.
Yllätys? Sähköauton akussa käytetään esimerkiksi alumiinia, joka noin kahdeksalla prosentillaan on maankuoren yleisin metalli. Vaikka litium ja grafiitti ovatkin selkeästi alumiinia harvinaisempia, ne ovat suurin piirtein yhtä yleisiä kuin esimerkiksi koboltti, tina ja lyijy.

Entä mikä on koboltin tilanne?

Koboltista puhuttaessa mainitaan samaan hengenvetoon osittain ongelmalliset olosuhteet sen pääviejän eli Kongon kaivoksissa. Kuinka suuria ongelmia tähän metalliin liittyy?

Tosiasiassa pienin osa maailmanlaajuisesti louhitusta koboltista on peräisin sellaisista kaivoksista, joissa olosuhteet voivat olla kehnot.

Suurin osa kongolaisesta koboltista (84 % Saksan liittovaltion geotieteiden ja raaka-aineiden viraston mukaan, tilanne 2017, s. 17) on jo peräisin kansainvälisten konsernien teollisista kaivoksista, joissa turvallisuuspuutteita ja lapsityötä ei esiinny.

Myös suuret autonvalmistajat ovat reagoineet kritiikkiin ja joko sertifioineet toimitusketjunsa tai uusineet ne kokonaan. Koska myös Australiassa on suuria esiintymiä ja se sijaitsee lyhyen matkan päässä kobolttia käsittelevistä Kiinan akkutehtaista, investointeja sinne on lisätty vahvasti.

Lisäksi on perustettu erilaisia ohjelmia, joilla koboltin louhimisesta tehdään eettisesti puolustettavissa olevaa, ja kehitetään kovaa vauhtia kierrätysratkaisuja ja uusia teknologioita Kongo-riippuvuudesta kokonaan irtautumista varten.

Yhteenveto

Harvinaiset maametallit eivät ole muita raaka-aineita harvinaisempia. Niillä on harhaanjohtava (vanhentunut) nimi, eikä niitä esiinny sähköautojen akuissa.

Myös autoteollisuuden maailmanlaajuiset toimijat haluavat tehdä vaikutuksen uudella (vihreällä) imagolla ja ovat ymmärtäneet, että käytettävien raaka-aineiden alkuperä on yhä tärkeämpi ostoperuste.